Parlamentin voimannäytöksi kutsuttu kiista Swift-pankkitietojen vaihtosopimuksesta on saanut eräänlaisen päätöksen. Alun perin tarkoituksena oli jatkaa eurooppalaisten pankkisiirtojen tunnistetietojen lähettämistä en masse yhdysvaltalaisille terroristitutkijoille, mutta parlamentin väännön ansiosta sopimusta muutettiin olennaisesti. Parlamentti hyväksyi uuden sopimuksen Strasbourgissa torstaina.

Uusien ehtojen mukaan Euroopan poliisiviranomaisella Europolilla ja komission ja parlamentin nimittämällä erityisedustajalla on mahdollisuudet valvoa tietopyyntöjä ja niiden käyttöä. Tietojen "louhinta" eli epäilyttävien siirtojen automaattinen siivilöinti  kaikkien tietojen joukosta kiellettiin ja tutkintojen pitää perustua oikeisiin epäilyihin terrorismista tai sen rahoittamisesta.

Terrorismin torjunnan näkökulmasta ehkä tärkeintä oli kuitenkin päätös alkaa perustaa Eurooppaan omaa terrorismirahoituksen tutkintaohjelmaa (Terrorism Finance Tracking Program, TFTP). Oman terrorismintorjuntakapasiteetin rakentaminen tietenkin kestää, mutta näin ajatuksen tasolla on selvää, että se vahvistaisi unionin toimivaltaa oikeus- ja sisäasioissa.

Monet jäsenmaat - Suomi mukaan lukien - joutuu luottamaan kahdenväliseen tietojenvaihtoon ja usein viimekädessä yhdysvaltalaisiin lähteisiin mahdollisten terroriepäilyjen tutkimisessa. Omalla tutkintakapasiteetilla Eurooppa voi luoda itselleen itsenäisemmän aseman terrorismin kitkemisessä.

Toinen olennainen kysymys, josta varsinkin maaliskuussa alkuperäisen Swift-sopimuksen kaadon yhteydessä puhuttiin, on parlamentin kasvanut rooli. Monet parlamentaarikot iloitsivat sopimuksen kaatumisesta ihan vain siitä syystä, että parlamentti sai kerrankin kaataa jotain.

-Parlamentti antoi erittäin selkeän viestin helmikuussa. Olemme tehneet selväksi, että Lissabonin sopimus antaa meille enemmän mahdollisuuksia ja vastuuta, sanoi tällä kertaa sopimuksen esittelijänä parlamentissa toiminut ALDE:n saksalaismeppi Alexander Alvaro.

Jopa komissaari Cecilia Malmström oli yhtä hymyä omissa kommenteissaan
(http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=MEMO/10/308), vaikka hän sai kylmää kyytiä maaliskuussa parlamentin kaadettua sopimuksen Malmströmin ollessa ensimmäistä viikkoa töissä komissiossa.

Kasvattiko swift-seikkailu sitten parlamentin valtaa? Ehkä komissio ja tulevat
ulkosuhdehallinnon toimijat saivat tapauksesta hyvän muistutuksen siitä, että myös kansalaisia edustavaa elintä on kuunneltava jatkossa. Toisaalta parlamentti on osoittanut "hankaluutensa" käyttämällä sille suotuja oikeuksia, mikä voi johtaa demokratian kaventumiseen, jos parlamentti "hidastavana tekijänä" halutaan jatkossa ohittaa päätöksenteossa.

Ainakin sen kiista paljastaa, ettei suomalaisia meppejä hirveästi kiinnosta parlamentin asioiden julkituominen Suomessa. Pikainen vilkaisu meppien blogeihin paljastaa, ettei parlamentin asioita juuri haluta seurata. Julkisuudessakaan euroedustajamme eivät liiemmin näy - tosin tuskin omasta toiveestaan.

Parlamentin vallan kasvu vaatii lisää poliittista vastuuta mepeiltä. Meppien omia toimia odotellessa kannattaakin seurata loistavaa Eurooppalaisen Suomen juuri aloittamaa riippumatonta seurantapalvelua Meppivahtia. Kyllä ne mepitkin vielä oppivat.