EU:n laajentuminen on suuntautunut viime vuosina vahvasti itään ja osittain eteläänkin. Nyt unionin portteja kolkuttelee pitkästä aikaa hakijamaa pohjoisesta. Maailmanlaajuisen finanssikriisin pahoin kolhima Islanti jätti jäsenyyshakemuksensa Eurooppa-neuvostolle heinäkuussa 2009. Saatuaan komissiolta myönteisen lausunnon Islannin edellytyksistä täyttää unionin jäsenyyskriteerit Eurooppa-neuvosto päätti kesäkuussa 2010 avata jäsenyysneuvottelut Islannin kanssa.  

Islannin...

Parlamentin voimannäytöksi kutsuttu kiista Swift-pankkitietojen vaihtosopimuksesta on saanut eräänlaisen päätöksen. Alun perin tarkoituksena oli jatkaa eurooppalaisten pankkisiirtojen tunnistetietojen lähettämistä en masse yhdysvaltalaisille terroristitutkijoille, mutta parlamentin väännön ansiosta sopimusta muutettiin olennaisesti. Parlamentti hyväksyi uuden sopimuksen Strasbourgissa torstaina. Uusien ehtojen mukaan Euroopan poliisiviranomaisella Europolilla ja komission ja parlamentin...

Jokaisella EU-kansalaisella on oikeus muuttaa toiseen jäsenvaltioon tekemään työtä (artikla 45 SEUT). Tämä oikeus on perussopimuksissa ollut jo yhteisöjen alusta asti (Rooman sopimus 1957). Silti yhä uudelleen herää keskustelu siitä, kuinka “ulkomaalaiset tulevat ja vievät kotimarkkinoiden työt nenän alta pois”. Tämän kaltainen keskustelu on yleiseurooppalainen ilmiö, joka nousee esille erityisesti taloudellisen taantuman aikana. Euroopan kroonisena ongelmana itseasiassa ei ole se, että...

Koulutus on keskeinen voimavara Euroopalle. Ilman koulutusta yhteiskunta ei voi kehittyä, innovaatiot jäävät tekemättä ja sivistys rappeutuu. Koulutuksella on kiistaton yhteys myös talouskasvuun. Koulutuksen tärkeydestä ollaan Euroopan unionin piirissä vakaasti yhtä mieltä. Koulutuksen asemaa korostettiin Lissabonin strategiassa ja yhä syvemmin sitä painotetaan EU:n 2020-strategiassa.

Espanjan puheenjohtajuuskauden ohjelmassa koulutuksen olennainen merkitys todetaan Euroopan hyvinvoinnin...

Uusi EU-sukupolvi – mitä, missä, milloin?

Eurooppalaista identiteettiä etsimässä.

Ihmisellä on tarve määritellä itsensä jotenkin. Useimmiten tämä määritys tapahtuu kotipaikan kautta. Etenkin ulkomailla kerromme, että olemme Suomesta, Euroopasta tai kenties joku uskaltautuu nimittämään itseään maailmankansalaiseksikin. Voisiko joskus tosiaan olla niin, että ensisijainen määritys tapahtuisikin eurooppalaisuuden kautta?

Eurooppalaista identiteettiä rakennetaan monin tavoin. Euroopan Unioni...

Asioilla on aina välillä kiinnostavan kaksisuuntaiset vaikutukset. Suomen EU:hun liittymisen syy oli aikoinaan taloudelliset hyödyt, ja nykyisenkin talouskriisin Suomi on kestänyt luultavasti huomattavan paremmin kuin jos Suomi olisi aikoinaan jättätynyt Unionin ulkopuolelle.

Vaikka sosiaalinen polarisoituminen on ollut nähtävissä Suomessakin, sosiaalipolitiikkamme on pitänyt huolta siitä, että äärimmäisin köyhyys ja sosiaalinen ekskluusio on suljettu yhteiskunnastamme aika tehokkaasti pois....

Tammikuussa 2010 alkoi Espanjan kausi EU:n puheenjohtajamaana Ruotsin luovuttaessa viestikapulan eteenpäin. Nyt alkaneesta kaudesta tekee historiallisen se, että se on sarjassaan ensimmäinen EU-puheenjohtajuuskausi Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen. Puheenjohtajamaan rooli Lissabonin sopimuksen myötä pienentyy, kun Eurooppa-neuvosto on saanut pysyvän puheenjohtajan ja EU:n uusi ulkoministeri on aloittanut tehtävässään.

Lissabonin sopimuksen implementointi on väistämättä keskeisellä...

“Who do I call if I want to call Europe?” ihmetteli Yhdysvaltojen ulkoministeri Henry Kissinger 30 vuotta sitten. Kissingerin kulumiseen asti siteerattu kysymys Euroopan puhelinnumerosta on yhä Lissabonin sopimuksen hyväksymisen ja EU:n johtajaruletin pyörähtämisen jälkeen ajankohtainen. Vaikka Lissabonin sopimus tuo EU:n yhteiseen ulko-ja turvallisuuspolitiikkaan uusia tuulia ja lisää unionin globaalia näkyvyyttä, unionin ulkopoliittinen linja on kaikkea muuta kuin koherentti ja yhtenäinen....

Hyvät Eurooppalaiset,

Mielestäni järjestömme ensisijainen tehtävä on toimia suomalaisen Eurooppa-poliittisen keskustelun unilukkarina. Ei saarnata eikä tarjota valmiita ratkaisuja, vaan kyseenalaistaa hyväksyttyjä totuuksia ja tarjota foorumi eri näkemysten väliselle dialogille.  1995 olimme mukana kyseenalaistamassa vuosikymmeniä vanhaa ulkopolitiikkaa, tänään meidän tulee samanaikaisesti sekä muistuttaa integraation itsestäänselvyyksinä pidetyistä saavutuksista että tarjota rakentavaa...

Eurooppanuoret 2010-luvulleJärjestömme jäsenmäärä on kasvanut viime vuosina hurjaa tahtia ja se ylittää nyt jo esimerkiksi Eurooppalaisen Suomen jäsenmäärän. Uusien kasvojen mukaantulo osoittaa nuorten Eurooppaa ja Eurooppa-politiikkaa kohtaan osoittaman mielenkiinnon, mutta se vaatii meiltä järjestönä paljon.Niin uusien kuin nykyisten jäsenten on koettava saavansa jotain järjestöön kuulumisesta.  Meidän tulee aktivoida paikallistasoa, järjestää tasokkaita ja kiinnostavia tilaisuuksia...